United Pipelines Services AS 

Vaatimukset kellutussäiliöiden esikäsittelylle ja pinnoittamiselle

United Pipelines Services AS kehittää erikoisratkaisuja putkijärjestelmien ja laminointisäiliöiden sisäpinnoitteisiin. Yrityksen järjestelmät ja menetelmät sopivat erityisesti vaikeasti saavutettaviin käyttökohteisiin ja haastaviin työolosuhteisiin. United Pipelines Services (UniPiSe) toimii yhteistyössä Teknoksen kanssa.

Tämä asiakkaan menestystarina julkaistiin alun perin norjalaisessa pintakäsittelyyn erikoistuneessa Rust og Råte -lehdessä.

Kaikki alalla toimivat asiantuntijat tietävät, kuinka haastavaa säiliöiden korroosiosuojaus on. Laivaliikenteessä laivanvarustajat ovat aina kamppailleet erilaisten luotettavuusvaatimusten parissa rahtisäiliöistä kemikaalisäiliöihin ja bulkkituotteiden kuljetukseen. Alallamme on käytössä sekä suuria että pieniä säiliöitä kemikaalien ja syövyttävien tuotteiden säilyttämiseen. Nämä aineet käytännössä syövät pinnoitteen. Merellä toimivassa öljy- ja kaasuteollisuudessa on käytössä erilaisia säilytys- ja painesäiliöitä, jotka altistuvat ulkoiselle rasitukselle sekä suurille määrille nesteitä, kuten mudalle, öljylle, korroosionestoaineille ja jäähdytysvedelle.

Asianmukainen pintakäsittely on usein helpompaa rakennusprosessin aikana ja säiliöiden valmistuksen aikana uudelle hiekkapuhalletulle teräkselle, joka on puhdistettu valssihilseestä, rasvasta ja liasta sekä kaikista korroosiota aiheuttavista aineista. Kaikki ovat tyytyväisiä, kun kappaleiden vaikeapääsyisimmätkin kohdat pinnoitetaan NORSOK -standardien mukaisesti lämpimässä ja valoisassa tuotantolaitoksessa.

Mutta kaikki vaatii myös ylläpitoa, ja Pohjanmerellä toimivilla yrityksillä on runsaasti kokemusta siitä tosiasiasta, että teoria ja käytäntö voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Täällä työympäristö ja saavutettavuus eivät ole enää samat. Kosteus on korkea, lämpötila on alhainen, suolapitoisuus on maksimaalinen, näkyvyys hiekkapuhalluksessa on huono ja pöly ja hiomajäte ovat haaste. Laitoksen toiminnan pysäyttäminen optimaalisen korroosiosuojan saavuttamiseksi johtaa usein kilpajuoksuun kelloa vastaan.

Tarkastelemme nyt yhtä Statoilin priorisoimaa projektia laitoksessa, jossa kellutussäiliöt altistuvat huomattavalle rasitukselle ja niitä saatetaan joutua tarkastamaan ja huoltamaan useammin kuin muita säiliöitä. Tämä on kallista ja vaativaa porauslautan käytön kannalta, joten Statoil halusi nähdä, voidaanko huoltovälejä pidentää uusien toimenpiteiden avulla.

Kellutussäiliöissä on neljä kammiota.

Tehtävään valittiin UniPiSe AS, jossa markkinointi- ja tuotekehityspäällikkö Rolf Wingsternes ja tekninen päällikkö Carsten Færøy ovat työskennelleet epoksi- ja laminaattipinnoitteiden kanssa jo useita vuosia. UniPiSe on tänä päivänä merkittävä merellä ja mantereella käytettävien putkien ja putkistojen sisä- ja ulkopintojen pintakäsittelijä. Yritys toimii nyt yhteistyössä suomalaisen pinnoitteisiin erikoistuneen Teknos Oy:n kanssa, jolla on tuotantoa ympäri maailman. Yhteistyö alkoi sillä, että Rolf ja Carsten kertoivat tarpeistaan Teknos Oy:lle, joka sen jälkeen suoritti testejä laboratorioissaan Suomessa. Tästä syntyi puolestaan yhteistyö Teknoksen Norjan yhtiön kanssa.

Keskustelimme Carsten Færøyn ja vasta nimitetyn valvojan Edward Babiakin (Frosio-taso 3) kanssa siitä, kuinka tehtävä määritettiin:

Carsten: ”Tarkoituksemme ei ollut keksiä pyörää uudelleen. Meille oli tärkeää nähdä, kuinka pinnoite oli kulunut tai murtunut sekä mitä kemiallisia ja fysikaalisia rasituksia säiliöön kohdistui toiminnan aikana.

Neste oli pääasiassa mutaa, öljyä ja vettä, liukenemisen- ja korroosionestoainetta, pesuaineita ja tuotantokemikaaleja. Eli nesteitä, jotka eivät ole erityisen syövyttäviä.

Seuraavassa vaiheessa tutkittiin fysikaalista rasitusta, kuten painetta, lämpötilaa, virtausnopeutta ja putkista sekä liitännöistä tulevia hiukkasia. Mutta nämäkään parametrit eivät pelottaneet ketään!

Tämän jälkeen tarvitsi vain selvittää, kuinka kunnossapito oli suoritettu aiemmin, sekä toimenpiteisiin liittyvät menettelytavat.”

Ja ilmaantuiko vastaus itsestään?

Carsten: ”Kyllä, monien ongelmien juurisyy oli juuri näissä seikoissa! Säiliöt oli asennettu suhteellisen pieneen tilaan. Suuttimia ja hitsattuja liitosputkia oli paljon, ja tämän vuoksi niihin käsiksi pääseminen oli vaikeaa. Ne sijaitsivat alueilla, joilla lämpötila oli keskimäärin sama kuin muuallakin porauslautalla, ja tämä muutti säiliöiden kastepistettä käsittelyn aikana. Teräksen puhdistus esikäsittelyasteeseen Sa2½ oli vaikeaa lävistysten ja useiden onkaloiden vuoksi. Suolapitoisuuden laskeminen alle 20 ml/m² oli haaste, mutta tämä saavutettiin käyttämällä pesuun tislattua vettä erityisesti säiliön pohjalla.

Kaikki kellutussäiliöt pestiin tislatulla vedellä.

Todellisen pinnoitteen tapauksessa käyttäisimme parempaa mekaanista suojausta sekä epoksia, joka parantaa nesteen virtausta. Lisäksi vahvistaisimme epoksia mukautetulla laminaatilla, joka kasvattaa tuotteen kovuutta huomattavasti ja tarjoaa samalla riittävästi joustavuutta.”

Ratkaistiinko kaikki ongelmat?

Olemme ottaneet yhteyttä Robert Edward Babiakiin, joka valvoi operaatiota, ja hän raportoi seuraavasti hurmaavalla puolalaisella norjan kielen aksentillaan:

Robert: ”Tällä alalla mikään ei ole helppoa. Ja asenteet – ne voivat olla vaikeimpia! Työ ei ollut aina helppoa, koska esikäsittelyn vaatimukset olivat vaativia ja ehkä hankalia ympäristön osalta. Havaitsimme aiemman tarkastuksen aikana, että pinnan suolapitoisuus oli liian korkea. Pyysin puhdistamiseen kuumennettua ja tislattua vettä, koska vesi kertyi säiliön pohjalle maalauksen suorittamisen jälkeen. Lisäksi pinnoitusten oikean kuivumisajan noudattaminen oli erittäin tärkeää.

Onneksi Statoilin filosofiana on, että he haluavat mieluummin 10 m² oikein käsiteltynä kuin 1 000 m² väärin. Joten saimme paljon tukea, vaikka aikatekijä oli tärkeä.

Huoltourakoitsijalla on kentällä erittäin asiantuntevia henkilöitä, ja he selvittivät tehtävän samalla energialla kuin me. Jokainen yksityiskohta tarkastettiin ja valvottiin huolellisesti. He tekivät kaikki puhallukseen ja puhdistamiseen liittyvät työt, ja UniPiSe teki kaiken pohjamaalauksesta pinnoittamiseen.

Levitimme yhden kerroksen epoksipohjamaalia ja viisi kerrosta epoksia kahdella laminaattikerroksella. Kokonaispaksuus oli noin 3 mm. Laminaatin rullaaminen pinnoitteeseen oli vaativaa joissakin paikoissa, mutta yleisesti ottaen tulos oli hyvä kaikkialla säiliössä. Statoil suorittaa seurantaa tarkastamalla säiliön. Heidän 50 laitoksellaan on useita säiliöitä, joihin liittyy samat haasteet.”

Vahvistus oli tärkeää kaikissa toteutuksissa.

Rolf Wingsternes sanoo aiheesta seuraavasti: ”Toivomme tämän todistavan, että huolellisesti suunniteltu ja toteutettu kunnossapito on ensiarvoisen tärkeää hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Jos toteutus tehdään huolimattomasti, siitä seuraa suuria kustannuksia pitkällä aikavälillä. Laminaatin käyttämisen hyvänä puolena on, että UniPiSe uusii samanaikaisesti suuttimet ja läpiviennit loistavalla ULS High Temp -ratkaisulla. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi yritys pystyy suorittamaan kaksi erillistä operaatiota, mikä säästää asiakkaiden kustannuksia ja lyhentää toteutusaikaa.”

Maalausjärjestelmä

Teknos maalausjärjestelmän tunnus

 K95a

 INERTA PRIMER 5 1 x 80 μm
 INERTA 280 1 x 500 μm
 INERTA 280 + lasikuitumatto 300 g/m² 1 x 500 μm
 INERTA 280 1 x 500 μm
 INERTA 280 + lasikuitumatto 300 g/m² 1 x 500 μm
 INERTA 280 1 x 500 μm
 Kokonaiskalvonpaksuus n. 3 mm
 Maalausjärjestelmän VOC -arvot, g/m² 167

Toivomme tämän projektin todistavan, että huolellisesti suunniteltu ja toteutettu kunnossapito on ensiarvoisen tärkeää hyvän tuloksen saavuttamiseksi. 

Rolf Wingsternes

Kysy lisää

Kari Sandberg
Myyntijohtaja
puh. 0400 896 522
kari.sandberg@teknos.fi

tai jätä yhteydenottopyyntö