Kierrätettävät raaka-aineet tulossa maaleihin
Maalinvalmistaja Teknoksen laaja tutkimustoiminta etsii teollisista sivuvirroista raaka-aineita maalinvalmistukseen.
”Tutkimme tällä hetkellä sekundääristen raaka-aineiden hyödyntämistä useissa tuoteryhmissä. Biopohjaisia raaka-aineita käytämme jo useissa tuotteissa.”, Teknoksen tuotepäällikkö Laura Kosonen sanoo.
Teknoksen tutkimia sekundäärisiä raaka-aineita ovat sekä loppuun käytetyt tuotteet että teolliset sivuvirrat. Molemmista voidaan erottaa maalien raaka-aineita. Kiertotalouden periaate on yksinkertainen: toisen jäte on toisen raaka-aine. Niinpä Teknoksen kumppanit ovat raaka-ainetuottajina avainasemassa.
Intensiivistä uusien raaka-aineiden tutkimista
Kosonen on tehnyt Teknoksella Aalto-yliopiston diplomityönsä sekundäärisistä ja biopohjaisista raaka-aineista. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi tuotekehityksen ympäristöasiantuntijana.
Diplomityössään Kosonen tutki ja testasi muun muassa teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä raaka-aineena, esimerkiksi metallijalostuksessa syntyvän pasutteen eli rautaoksidin hyödyntämismahdollisuuksia maalin punaisena pigmenttinä. Hän selvitti myös lasijauheen ja kasakipsin käyttöä maalien täyteaineena. Lasijauheen soveltumista teollisten maalituotteiden raaka-aineeksi on Teknoksella tutkittu edelleen.
”Tutkimuksen ja tuotekehityksen kansainvälisessä Inno-ryhmässämme selvitimme muun muassa jauhetun kierrätyskumin hyödyntämistä joustaviin pinnoitteisiin ja liukuesteisiin”, Kosonen kertoo. ”Jauhettu kumi oli peräisin kierrätetyistä autonrenkaista,” hän jatkaa.
Tutkimuksella pyritään hyödyntämään Teknoksen tuotannon sivuvirtoja, jolloin jätteen määrä pienenee.
”Tutkimme yhteistyökumppanimme kanssa tapoja, miten voimme tehostaa tuotantoprosessiemme materiaalitehokkuutta.”
Teknoksella tuotannon materiaalitehokkuutta edistetään jo nyt muun muassa säästämällä tuotantoerästä yli jäävä osuus, joka hävittämisen sijaan käytetään seuraavan maalierän valmistuksessa.
Teknos tekee yliopistojen kanssa yhteistyöhankkeita muun muassa selluloosan hyödyntämisessä. Teknos on ollut mukana myös VTT:n, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n ja Suomen Ympäristökeskuksen ReCompose-projektissa, jossa kehitettiin muun muassa uusiokäyttöä jauhemaalijätteelle.
Kovat vaateet raaka-aineille
Kiertotalouden valmiit mallit eivät Kososen mukaan toimi sellaisenaan maalinvalmistukseen. Jo materiaalivalinnoissa pitää olla tarkkana.
”Maali on korkean teknologian tuote, jonka raaka-aineiden pitää täyttää tarkat vaatimukset. Siksi sivuvirtojen hyödyntäminen sellaisenaan on harvoin mahdollista. Teollisuudella ei vielä ole kohdennettuja resursseja kiinnostavien sekundääristen raaka-aineiden prosessoimiseksi - Alalla olisi tarvetta toimijalle, joka tekee sivuvirtojen jalostamisesta liiketoimintaa.”
Haasteena Kosonen mainitsee myös tiukan EU kemikaalilainsäädännön, joka vaatii valmistajia tuntemaan ja ilmoittamaan tuotteidensa tarkan koostumuksen, sekä minimoimaan haitallisten aineiden pitoisuudet niissä. Tuotteiden turvallinen käyttö tulee kommunikoida läpi toimitusketjun.
“Jotta voimme toimia lainsäädännön mukaisesti, tulee meidän tietää käyttämiemme raaka-aineiden tarkka koostumus. Sekundääristen raaka-aineiden koostumuksen selvittäminen vaatii paljon työtä ja usein kalliiden prosessien kehittämistä.”