Kaunista kuultopintaa peittomaalauksen rinnalla

Puutalo on elävä osa pohjoismaista kulttuurimaisemaa. Pintakäsittelyllä parannetaan puupinnan kestävyyttä ja ulkonäköä sekä saadaan rakennus sopimaan ympäristöönsä. Perinteisen ulkomaalauksen rinnalle ovat tulleet uuden sukupolven kuultavat tuotteet. Kuultavilla pintakäsittelyillä on kuitenkin omat haasteensa.

Vaikka moni tahtoisi säilyttää puupinnan luontaisen ulkonäön, säärasitus tulee ulkomaalauksessa ottaa huomioon. Jo puurakennuksen suunnitteluvaiheessa tulisi päättää, miltä julkisivun halutaan näyttävän viiden tai 30 vuoden kuluttua. Jollei tavoitteena ole sairastuneen harmaantunut puupinta, täytyy puu suojata.

Sisätiloissa tilanne on toinen – puu muuttaa vanhetessaan ulkonäköään ja väriään hitaasti. Sisustuksellisena elementtinä puupinta suojataan usein värittömällä lakalla, vahalla tai öljyllä. Se voidaan myös jättää käsittelemättä kokonaan.

Kuultava vai peittävä - ulkonäkö ja huoltoväli

Pohjoismaissa puujulkisivumateriaalina käytetään yleensä havupuuta, kuusta tai mäntyä, jotka puulajeina ovat varsin helposti ja monipuolisesti pintakäsiteltävissä. On pitkälti makuasia ja rakennuksen tyyli- sekä ulkonäkökysymys, valitaanko ulkoseinään kuultava vai peittävä pintakäsittely. Hirsitalojen massiivipuinen luonne halutaan usein säilyttää kuultokäsittelemällä, kun taas lautavuorattu omakotitalo peittomaalataan mahdollisimman pitkäikäisellä talomaalilla. Molemmissa käsittelyissä on ulkonäön lisäksi myös omat tekniset ominaisuutensa, jotka puoltavat valintoja. Sileällä höyläpinnalla kuultava on peittävää parempi koska kalvoa muodostamaton tai ohutkalvoinen pinta on helpompi huoltaa.

Ulkona käytettävien kuultavien pintakäsittelyaineiden tulisi aina olla värillisiä

Yksi pintakäsittelyn valintakriteeri on luonnollisesti huoltomaalausväli. Peittävän maalauksen huoltoväli on huomattavasti pidempi kuin kuultokäsitellyn. Laadukkailla peittävillä sahalautapintojen maalausyhdistelmillä päästään jopa yli 20 vuoden huoltomaalausväliin. Vaikka kuultavilla maalausväli on lyhyempi, vaihtelukin on erittäin suuri.

Kuullotteella käsitelty hirsitalon varjoisa pohjoisseinä saattaa olla väriltään täysin moitteeton vielä 15 vuoden kuluttua maalauksesta, mutta aurinkoinen eteläseinä vaatii uudelleenkäsittelyn jo muutaman vuoden kuluttua. Merkittävää kuitenkin on, että pintakalvoa muodostamattoman tai ohutkalvoisen, kuultavan pintakäsittelyn huolto on parhaimmillaan huomattavasti kevyempi toimenpide kuin peittävän pinnan huoltomaalaus. Kuullotteen pinta ei hilseile, vaan ainoastaan haalistuu tai liituuntuu auringossa. Esikäsittelyksi riittää pesu tai jopa pelkkä harjaus – pintakäsittelyksi haalistuneen alueen kertasively kuullotteella.

Värillinen kuultokäsittely suojaa auringolta

Ulkona käytettävien kuultavien pintakäsittelyaineiden tulisi aina olla värillisiä. Pigmentti eli värihiukkanen pysäyttää auringon UV-säteilyn, joka pyrkii hajottamaan puun pintasolukkoa ja puun omaa sideainetta ligniiniä. Mitä enemmän värihiukkasia on, sitä hitaammin puun pinta vanhenee. Toisin sanoen, mitä voimakkaampi ja peittävämpi kuultavan tuotteen väri on, sitä parempi suoja auringolta. Täysin väritön kuullote tai lakka ei anna puupinnalle juuri minkäänlaista UV-suojaa ja näin käsitelty puu harmaantuu lähes yhtä nopeasti kuin käsittelemätön. Myös pigmenteissä on eroja ja värillä on väliä. Esimerkiksi rautaoksidia sisältävien keltaisten ja punaisten pigmenttien UV-kesto on selkeästi parempi kuin orgaanisten sinisten. Tosin myös maalin sideainetyypillä on osansa värinkestossa - öljymaalattujen sinisten talojen nopea haalistuminen lienee monelle tuttu ilmiö.

Sideaine sitoo pigmentin puuhun ja suojaa säältä

Ulkokäyttöön tarkoitetun kuultavan pintakäsittelyaineen sisältämä sideaine on tyypillisesti kuivuva öljy, alkydi tai akryyli. Sideaine imeytyy puun pintasolukkoon ja sitoo pigmentin siihen. Sideaine muodostaa käyttötarkoituksesta riippuen enemmän tai vähemmän tiiviin kalvon, joka suojaa pintaa ulkoa tulevalta kosteudelta. Puu on hygroskooppinen materiaali, joka imee itseensä kosteutta myös ilmasta. Puun jatkuvan kosteusvaihtelun aiheuttama turpoaminen ja kutistuminen, eläminen aiheuttaa halkeilua. Kalvoa muodostava pintakäsittely vähentää ja tasoittaa puun kosteusvaihtelua sekä pidentää puurakenteen ikää. Puun kosteusvaihtelua ei kuitenkaan kannata, eikä voikaan täysin estää. Ulkokäyttöön tarkoitettujen pintakäsittelyaineiden kosteudenläpäisykyky, ”hengittävyys” onkin säädetty siten, että kosteuden liikkuminen olisi mahdollisimman luontaista, oikean suuntaista ja tarkoituksenmukaista.

Puunsuoja suojaa laholta

Puu orgaanisena materiaalina on hyvä kasvualusta lahottaja- ja sinistäjäsienille sekä homeille. Ilmaston lämpeneminen ja varsinkin kosteuden lisääntyminen antavat näille eliöille entistä paremmat kasvuolosuhteet. Oikeanlainen pintakäsittelyaine antaa puulle myös kemiallisen suojan. Puupintojen pohjustepuunsuojat sisältävät suoja-aineita, fungisidejä, jotka imeytyvät puuhun ja suojaavat sitä haitallisilta mikrobeilta. Pohjustepuunsuojien tehtävä on imeytyä puuhun ja imeyttää samalla kemiallinen suoja puupintaan. Pohjustepuunsuojat eivät muodosta kalvoa, joten ne eivät myöskään estä seuraavan pintakäsittelyaineen, kuullotteen tunkeutumista ja tarttumista puupintaan. Myös kuullotteet sisältävät suoja-aineita, joiden tehtävä on suojata käsittelypintaa homekasvustoilta. Ulkokuullotteiden, kuten puupintojen ulkomaalienkin pintahomesuojien teho on hyvä, mutta pinnan likaantuessa rajallinen. Tämän vuoksi talojen julkisivut kannattaa pitää puhtaina pölystä ja muusta liasta.

Ulkoverhouksen teollinen pintakäsittely

Rakennuspuutavaran teollisella pintakäsittelyllä saavutetaan monia etuja: maalausolosuhteet ovat optimaaliset ja pintakäsiteltävä puutavara on valikoitua sekä kuivaa. Teollinen linjamaalaus on myös nopeaa ja täsmällistä, mikä puolestaan lisää puurakentamisen kustannustehokkuutta. Teknoksen puuteollisuuden pintakäsittelyratkaisut takaavat kestävän, näyttävän ja tasalaatuisen pohjustuksen sekä pohja- ja/tai välimaalauksen, joka helpottaa ja nopeuttaa puutavaran pintakäsittelyä työmaalla. Nykyisin suomalaisessa uudisrakentamisessa käytettävästä julkisivujen puumateriaalista jo suurin osa on teollisesti pohjamaalattua.

Teknos on puuteollisuusmaalien markkinajohtaja Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Teknoksen laajasta puuteollisuustuotteiden valikoimasta löytyy peittäviä ja kuultavia maalausratkaisuja kaikkiin puurakenteisiin, niin räystäisiin, seiniin, aitoihin ja terassilattioihin, kuin oviin ja ikkunoihinkin. Lisäksi standardoidulla ja CE-merkityllä TEKNOSAFE 2407 palosuojamaalausjärjestelmällä voidaan toteuttaa aiempaa laajempia ja monipuolisempia puujulkisivuratkaisuja.

Maalaus työmaalla ja maalausolosuhteet

Puupinnan pohjustus sekä pohja- ja pintamaalaus voidaan toki edelleen tehdä kokonaan työmaalla. Esimerkiksi hirsitalojen osalta näin tehdäänkin Teknoksen WOODEX-sarjan tuotteilla. Myös teollisesti pohjamaalattujen uusien puujulkisivujen lopullinen pintamaalaus suoritetaan edelleen lähes poikkeuksetta työmaalla. Tämä takaa virheettömän ja viimeistellyn lopputuloksen sekä sen, ettei ulkoverhoukseen jää maalaamattomia pintoja, esim. puun katkaisupintoja. Puupintojen huoltomaalaus tehdään aina työmaalla ja nimenomaan huoltotyöhön suunnitelluilla tuotteilla.

Teknoksen kauppa- ja rakennusmaalien ja kuullotteiden maalausominaisuudet on säädetty toimimaan parhaiten sivellinlevityksessä. Toki maali voidaan siirtää purkista puupinnalle telalla tai ruiskulla, mutta maalaus viimeistellään aina siveltimellä. Ulkotuotteet on kehitetty toimimaan myös mahdollisimman vaihtelevissa olosuhteissa – lämpötilan ollessa välillä +5 – +35 C° ja suhteellisen kosteuden ollessa alle 80 %.

Erilaisia kuultavia tuotteita erilaisiin kohteisiin

Nykyaikaiset kuullotteet ovat vesiohenteisia. Ne toimivat puupinnoilla vähintään yhtä hyvin ja useimmiten jo paremmin kuin aiemmat liuotinmaalit. Maalin toimivuudessa ja kestävyydessä keskeisin tekijä on sideaine. Kaikista sideainetyyppeistä, niin akrylaateista kuin öljyistä ja alkydeistakin on jo pitkään valmistettu myös vesiohenteisia tuotteita. Niiden imeytyvyys puupintaan ja säänkesto on yhtä tehokasta kuin liuoteohenteisten tuotteiden. Puuteollisuusmaalitkin ovat nykyisin jo lähes poikkeuksetta vesiohenteisia. Rakennus- ja työmaakäyttöön on tarjolla vesiohenteisten tuotteitten rinnalla edelleen myös perinteisiä liuoteohenteisia versioita.